Kummasti tää runosuoni aina jossain välissä ehtyy. Luovuuden lähde kuivuu. Sanan säilä taittuu. Got the jist?
Voisin silti listata tähän nyt vaikka viime päivien ärsyttävimmät ihmiset. Ensimmäinen on työhaastatteluun tullut Pekka Juhani Lähteenmäki vaikka. Hänelle oli tehty vierailijakortti valmiiksi, mikä minun mielestäni on erittäin huomaavaista. Tai olisi, jos olisi otettu huomioon, että tämä herra ei käytä etunimeään, vaan toista nimeään. Eikä edes sitä nimeä sellaisenaan, vaan lempinimeä Jussi. Harashoo. Hän ilmoittautuu, enkä viitsi antaa hänelle Pekka Lähteenmäen korttia, vaan sanon, että kirjautukaa kutsumanimellä, kun tähän on tehty Pekka Lähteenmäelle. Hän naurahtaa osoittaakseen, että näin on käynyt ilmeisesti ennenkin. Korttikone ruksuttaa ja raksuttaa, minuutit matelevat eteenpäin ja viimein kortti pullahtaa ulos. Toiset itkee vauvoista, toiset vierailijakorteista. Jussi oli sit kirjautunut sisään Pekka Lähteenmäkenä. D0rK.
Toinen on putkimies. Hänen piti päästä seitsemänteen kerrokseen. Hieno homma, onko salassapitosopimusta? Mikä se on? No se on sellainen.. Minä kirjoitan sen, oli mikä oli. Hyvä homma. No nyt mä en kyllä yhtään tiedä mihin mä pistin nimeni!! Se on salassapitosopimus, ette saa toistaa mitään näkemäänne tai kuulemaanne. En toista. Kiitos.
Kuluu hetki. Putkimies palaa.
Siellä oli tiskikonevuoto. Mutta älä huoli, en kerro tästä eteenpäin, jää meidän salaisuudeksi.
HAHAHAAHAHAHAHAHAHAHAAA FUCKING HAA!
perjantai 20. marraskuuta 2009
Vauvva
Mikä siinä on, et ku kattoo neloselta Vauva tulossa -ohjelmaa, ni joka vtun kerta ku se kakara sieltä (!) pullahtaa, ni tää itkee kyyneleen per silmä..!11
Ite luulisin, että se on sitä kun ensin on ollu tälläsiä tunteita:
YÖK nyt ollaan jo 4 senttiä auki!
YÖK nyt menee epiduraali alaselkään!
YÖK nyt siel on joku videokameran kanssa valmiuksissa zoomailemaan synnyttäjän haarojenväliä!
Mikä helpotus ku toi kaikki on ohi. Sit vaan synnytyksen jälkeistä masennusta odottelemaan! :)
Ite luulisin, että se on sitä kun ensin on ollu tälläsiä tunteita:
YÖK nyt ollaan jo 4 senttiä auki!
YÖK nyt menee epiduraali alaselkään!
YÖK nyt siel on joku videokameran kanssa valmiuksissa zoomailemaan synnyttäjän haarojenväliä!
Mikä helpotus ku toi kaikki on ohi. Sit vaan synnytyksen jälkeistä masennusta odottelemaan! :)
Mulla on 13 minuttia ja risat aikaa ennen kuin pääsen lounastauolle. Aikaa tappaakseni ja myöskin kääntääkseni ajatukset pois siitä, että mulla on ihan helvetillinen nälkä, mä kertoisin teille taas mitä Kauppalehdessä tällä viikolla sanotaan.
Sähköinen huutokauppa tuo tehoa ja säästöä (s. 10)
Tehoa en epäile. Säästöistä en olis niinkään varma. Ja mä tiedän tämän koska mun eno on sähkömies ja mulla on sähkösauna.
Toimistojen vuokrat laskeneet selvästi (s. 7)
No huwaa, kaikki vaan toimistoihin asumaan.
Asuntosijoittajaksi vaikka lainarahalla (Oma raha s. 14-15)
Tästäkin piti ihan artikkeli sitten kirjoittaa vai. Ja oisko menny nyt vähä väärään osastoon kert mä oon kyllä sitä mieltä et jos se on lainarahaa ni se ei sillon ole omaa rahaa.
Bemarilta uutta vaihdetta silmään (s. 18-19)
Okei, eli jos vanhoja muistelee ni tikulla silmään, uuteen liittyy sitten tuo vaihde silmään. Kumman ite ottaisit?
Liian kovaa kisaa - Karhinen pelkää pankkien kilpailevan itsensä hengiltä (s. 4-5)
Mä pelkään myös. Aina ku ryhtyy johonki kisaan, ni hirveesti elämää menee hukkaan siihen et harjottelee koko ajan. Tän takia oon huolissani pankkien lisäksi mm. mun siskon poikaystävästä, Teemu Selänteestä, Matti Nykäsestä sekä Jutta Urpilaisesta.
Maksaja tarvitaan (s. 6-7)
Onko tässä kirjoitusvirhe? Maksoja tarvitaan olis mun mielestä näin metsästyskauteen osuvampi lööppi. Lisäks ni verenluovuttajista on pulaa.
Siperian öljyä Aasiaan (s. 9)
Kyllä tää mulle sopii. Mut oon myös hyvin vähemmistömyönteinen ja Siperiassa niitä on paljon. Lisäks siellä on jääkarhuja ja nunnia.
Ankara Isomäki - Ydinvoimalaitokset luolaan. Virallinen ilmastonmuutoksen äänitorvi Risto Isomäki pelkää terroristien iskevän Suomeen (s. 12)
Kauheesti kaikkia pelonaiheita. Tän takia ollaan niin stressaantuneita. Tosta virallisesta äänitorvesta vielä niin miten sellanen luokitellaan? Onko joku standardimalli olemassa vai pitkääkö käydä valintakokeessa?
Kuntatalous on kuntien vastuulla (s. 3)
Pitääkö tästä tehdä jotain päätelmiä? Tarkoittaako tämä, että valtiontalous on valtion vastuulla? Ja mikä karmivampaa, onko mun talous sitten mun vastuulla?
Sähköinen huutokauppa tuo tehoa ja säästöä (s. 10)
Tehoa en epäile. Säästöistä en olis niinkään varma. Ja mä tiedän tämän koska mun eno on sähkömies ja mulla on sähkösauna.
Toimistojen vuokrat laskeneet selvästi (s. 7)
No huwaa, kaikki vaan toimistoihin asumaan.
Asuntosijoittajaksi vaikka lainarahalla (Oma raha s. 14-15)
Tästäkin piti ihan artikkeli sitten kirjoittaa vai. Ja oisko menny nyt vähä väärään osastoon kert mä oon kyllä sitä mieltä et jos se on lainarahaa ni se ei sillon ole omaa rahaa.
Bemarilta uutta vaihdetta silmään (s. 18-19)
Okei, eli jos vanhoja muistelee ni tikulla silmään, uuteen liittyy sitten tuo vaihde silmään. Kumman ite ottaisit?
Liian kovaa kisaa - Karhinen pelkää pankkien kilpailevan itsensä hengiltä (s. 4-5)
Mä pelkään myös. Aina ku ryhtyy johonki kisaan, ni hirveesti elämää menee hukkaan siihen et harjottelee koko ajan. Tän takia oon huolissani pankkien lisäksi mm. mun siskon poikaystävästä, Teemu Selänteestä, Matti Nykäsestä sekä Jutta Urpilaisesta.
Maksaja tarvitaan (s. 6-7)
Onko tässä kirjoitusvirhe? Maksoja tarvitaan olis mun mielestä näin metsästyskauteen osuvampi lööppi. Lisäks ni verenluovuttajista on pulaa.
Siperian öljyä Aasiaan (s. 9)
Kyllä tää mulle sopii. Mut oon myös hyvin vähemmistömyönteinen ja Siperiassa niitä on paljon. Lisäks siellä on jääkarhuja ja nunnia.
Ankara Isomäki - Ydinvoimalaitokset luolaan. Virallinen ilmastonmuutoksen äänitorvi Risto Isomäki pelkää terroristien iskevän Suomeen (s. 12)
Kauheesti kaikkia pelonaiheita. Tän takia ollaan niin stressaantuneita. Tosta virallisesta äänitorvesta vielä niin miten sellanen luokitellaan? Onko joku standardimalli olemassa vai pitkääkö käydä valintakokeessa?
Kuntatalous on kuntien vastuulla (s. 3)
Pitääkö tästä tehdä jotain päätelmiä? Tarkoittaako tämä, että valtiontalous on valtion vastuulla? Ja mikä karmivampaa, onko mun talous sitten mun vastuulla?
Pros and cons
- Vesi meidän ravintolasta on ollut kaks päivää pahaa. Epäilen, että siinä lilluvat sitruunat ovat menneet pahoiksi. Joskus ihmisille käy niin. Siihen voi olla syynä lapsuuden trauma, taikka sitten ei. Heidät on ehkä ohjelmoitu pahoiksi sellaisella laitteella, jota ne mainosti Mentalistissa tässä männäviikkona. Mua aina ärsyttää se, ettei mainoksiin laiteta useinkaan hintaa.
+ Lähetin äsken lahjan Martti Ahtisaarelle. Kollegani ilmoitti virtsanneensa hänen porttikongiinsa. Ilmeisesti ihan yleinen tapahtuma tämä. Joka tapauksessa Maralle lähti tänä vuonna Fiskarsin... keittiösakset. Ne kunnon vanhanaikaset.
+/- Sain onnittelusähköpostin meidän entiseltä keittiömestarilta. Se on ihan mukavaa ottaen huomioon, että kerran se löi mua. Vähä komppas tota. Komppas myös sitä, ettei kukaan muu sitten oikein mulle sähköpostia laitakaan, ei vaikka pyytäisin. Apua nimittäin.
Ihan kiva päivä siis, koska mä en o sellanen ihminen, johon sää kauheesti vaikuttais.
+ Lähetin äsken lahjan Martti Ahtisaarelle. Kollegani ilmoitti virtsanneensa hänen porttikongiinsa. Ilmeisesti ihan yleinen tapahtuma tämä. Joka tapauksessa Maralle lähti tänä vuonna Fiskarsin... keittiösakset. Ne kunnon vanhanaikaset.
+/- Sain onnittelusähköpostin meidän entiseltä keittiömestarilta. Se on ihan mukavaa ottaen huomioon, että kerran se löi mua. Vähä komppas tota. Komppas myös sitä, ettei kukaan muu sitten oikein mulle sähköpostia laitakaan, ei vaikka pyytäisin. Apua nimittäin.
Ihan kiva päivä siis, koska mä en o sellanen ihminen, johon sää kauheesti vaikuttais.
torstai 19. marraskuuta 2009
Dear dork diary
MOI.
Tiedättehän ku esim. päivällisen (vadeva safkan) yhteydessä on tapana jutella siitä miten päivä meni ja liib-laab. Noh, mitä sitten kerrot, jos ei osaa nostaa mitään erityistä esille, mutta ei jaksa kerrata niitä turhiakaan tapahtumia.
Siksipä tuhlaan nyt hetken arvotonta aikaani ja kerron mitä oon tänään tehny! Jippajei. Nää on niitä asioita, joita jotkut yliaktiiviset päivittää facebookiin tai twitteriin, mut minen viiti, koska ketään ei kiinnosta. Tänne viitin, koska, noh, you know. Tai oikeestaa nää ei oo NIITÄ asioita, koska tää menee osittain syvämmälle kön se sellainen - menemättä kuitenkaan mihinkään mehevään, damn. Tämä on siis moninverroin kuivempaa ja se on totta.
2. Dear Mr XX (our marketing teacher)
We would like to inform you that there has been a change in our group, no 7.
Due to absences at our team meetings, lack of interest and neglect of given assignments, our group agreed that XX is no longer in our group.
We have done our best to encourage and advice her during the course but unfortunately she still has not given any effort towards our business plan, ie she has become a free-rider.
Hope this arrangement is fine by you as well.
This enables us to fully concentrate to the work itself now, and not waste time or energy to uncommitted participants.
Sincerely
Group 7
3. Dear Ms XX (our communication teacher)
Due to sickness in our group, we are unfortunately unable to attend the agreed consultation today, Thu 19.11. at 15.00.
We suggest that we re-schedule our consultation to next week, Thu 26.11. at 15.00.
This is only a suggestion, so please let us know whether the time suits you.
Sorry for any inconvenience caused.
Sincerely
XX
XX
XX
XX
(neva mind the kielivirheet osw. en jaksanu stilisoida! Onneks sentää huomasin pikasee että ekaks olin kirjottanu MEATING johonkin. hihi naureskelin sitä aika kauan :'))
Tiedättehän ku esim. päivällisen (vadeva safkan) yhteydessä on tapana jutella siitä miten päivä meni ja liib-laab. Noh, mitä sitten kerrot, jos ei osaa nostaa mitään erityistä esille, mutta ei jaksa kerrata niitä turhiakaan tapahtumia.
Siksipä tuhlaan nyt hetken arvotonta aikaani ja kerron mitä oon tänään tehny! Jippajei. Nää on niitä asioita, joita jotkut yliaktiiviset päivittää facebookiin tai twitteriin, mut minen viiti, koska ketään ei kiinnosta. Tänne viitin, koska, noh, you know. Tai oikeestaa nää ei oo NIITÄ asioita, koska tää menee osittain syvämmälle kön se sellainen - menemättä kuitenkaan mihinkään mehevään, damn. Tämä on siis moninverroin kuivempaa ja se on totta.
- Join puol kuppaa mustaa kahvia, koska maito oli loppu.
- Vaikkei ois ollu aikaa, söin aamupalaa (puuroa), koska nälkä oli ollu jo edellisestä illasta saakka.
- Yritin saada M:n ylös sängystä, räpsin valoja ja surkuttelin omaa laimeeta oloa.
- Yritin selittää PR-enkun tunnilla mitä eroa on sanoilla chair ja seat. Kello oli vähän yli kahdeksan.
- Istuin Bistrossa 9.45-12.00 luokkatovereiden kanssa ja juteltii ainaski pähkinöistä ja alkåholista koko skaalassaan. Kymysys: Mitä yhtä drinksua sinä joisit koko loppuelämäsi, jos sellainen pitäs valita? Mä otan vodkan.
Kuka ottaa munaliköörin? Annukka? - Olin suomen tunnilta 5 minaa myöhässä. Esiteltiin kirjeitä/dokkareita, joita kukakin oli himaansa saanut. Mie esittelin taloyhtiöön tiedotteen huonona esimerkkinä (sori Caleb), ja kutsun lanseeraustilaisuuteen hyvänä.
- Laitoin 3 meiliä. Kaikki kauheen negatiivisia juttuja:
- Dear XX
This probably won't come you as a surprise..
Based on the fact that you have not given the needed effort nor interest towards our group work, we have now decided that you are no longer in our group.
You cannot assume that things are okay if you just afterwards make excuses.
In a group, you need to be proactive and find out about things yourself, keep the deadlines and inform in case you cannot perform agreed assignments or team meetings.
This has not been the case during this course, which leave us no choice.
Please do not take this personally.
Wish you all the best
Sincerely
2. Dear Mr XX (our marketing teacher)
We would like to inform you that there has been a change in our group, no 7.
Due to absences at our team meetings, lack of interest and neglect of given assignments, our group agreed that XX is no longer in our group.
We have done our best to encourage and advice her during the course but unfortunately she still has not given any effort towards our business plan, ie she has become a free-rider.
Hope this arrangement is fine by you as well.
This enables us to fully concentrate to the work itself now, and not waste time or energy to uncommitted participants.
Sincerely
Group 7
3. Dear Ms XX (our communication teacher)
Due to sickness in our group, we are unfortunately unable to attend the agreed consultation today, Thu 19.11. at 15.00.
We suggest that we re-schedule our consultation to next week, Thu 26.11. at 15.00.
This is only a suggestion, so please let us know whether the time suits you.
Sorry for any inconvenience caused.
Sincerely
XX
XX
XX
XX
(neva mind the kielivirheet osw. en jaksanu stilisoida! Onneks sentää huomasin pikasee että ekaks olin kirjottanu MEATING johonkin. hihi naureskelin sitä aika kauan :'))
- Ratikassa törmäsin koulututtuun, jolle päädyin selvittämään tätä meitin ryhmän onkelmaa, joka kertoi tän murheenkryyni-henkilön jättäneen viime maanantaina erään toisen kurssin esitelmän väliin ilman syytä, ja siten parinsa veti yksin 35 minuutin esitelmän. Hyvä.
- Oli kuumeinen olo, joten lähin kauppaan (no siis tietty!?).
- Punnitsin vihreet ompot halvimpien omppojen mukaan. En koskaa oo tehny noin tahaltee, mut nyt huvitti tehä niin.
- Huvitti myös ostaa pecanpähkinä-viineri. Mietin sitä ku ostin niitä aikoinaan Tescosta, jos olin kipee/koti-ikävissäni.
- Atrian lärppypizzat on tarjouksessa Alepassa. Uutuutena kreikkalainen pizza, joka oli ihan ok, mut ei yhtää sen enempää. Oikeestaan aika pahaa.
- Kotiin tultuani oon ollu peiton alla kattoos Frasieria ja dataamassa
- Tein smoothien näistä: pakasteesta köntti raparperipaloja, bansku, vadelmahilloketta inanen ja toinen inanen jogurttia, maitoa ja kermajädee. En keksi raparperipaloille mtn käyttöä ja tässä tulos.
- Ainii, ei muuta!
keskiviikko 18. marraskuuta 2009
Väittämiä:
1. Hippilesbo (kuten rekkalesbo, mutta maanläheisempi) juoksee sulkeutuvien ovien välistä väkivalloin metroon. Kuljettaja ottaa nollatoleranssin ja kuuluttaa tämän olevan vaarallista ja kyseisen henkilön tulee poistua junasta.
OIKEIN VAI VÄÄRIN?
2. Iloisesta kommunistista otetaan polaroid-kuva koulua varten. Kuva tulee opiskelupaikan hyväksymisilmoitukseen ja on pakollinen. Sille on varattu passikuvan kokoinen alue kaavakkeen oikeasta yläkulmasta, mutta passikuvathan maksaa. Ja polaroid on sitäpaitsi paljon lähempänä iloisen kommunistin ajatusmaailmaa. Toisessa otoksessa hänen silmänsä ovat kiinni. Toisessa hän näyttää olevan pilvessä. Iloinen kommunisti lähettää koululle pilvi-kuvan.
OIKEIN VAI VÄÄRIN?
Itse olen jäävi vastaamaan näihin kysymyksiin, mutta voin antaa sen verran taustatietoa, että metrokuski oli erittäin puhelias muutenkin ilmoittaessaan Kaisaniemessä, ettei metro pysähdy Rautatientorilla. Iloinen kommunisti taasen olen minä.
1. Hippilesbo (kuten rekkalesbo, mutta maanläheisempi) juoksee sulkeutuvien ovien välistä väkivalloin metroon. Kuljettaja ottaa nollatoleranssin ja kuuluttaa tämän olevan vaarallista ja kyseisen henkilön tulee poistua junasta.
OIKEIN VAI VÄÄRIN?
2. Iloisesta kommunistista otetaan polaroid-kuva koulua varten. Kuva tulee opiskelupaikan hyväksymisilmoitukseen ja on pakollinen. Sille on varattu passikuvan kokoinen alue kaavakkeen oikeasta yläkulmasta, mutta passikuvathan maksaa. Ja polaroid on sitäpaitsi paljon lähempänä iloisen kommunistin ajatusmaailmaa. Toisessa otoksessa hänen silmänsä ovat kiinni. Toisessa hän näyttää olevan pilvessä. Iloinen kommunisti lähettää koululle pilvi-kuvan.
OIKEIN VAI VÄÄRIN?
Itse olen jäävi vastaamaan näihin kysymyksiin, mutta voin antaa sen verran taustatietoa, että metrokuski oli erittäin puhelias muutenkin ilmoittaessaan Kaisaniemessä, ettei metro pysähdy Rautatientorilla. Iloinen kommunisti taasen olen minä.
tiistai 17. marraskuuta 2009
Terms och lessons
Muistin tueksi: Aikatauluja sekä Howard vaaleaverikkönä
Autumn 2009
Autumn term 2009 begins 10.8.2009 and ends 18.12.2009.
Autumn 2009 lessons will be during 24.8.2009 - 18.12.2009.
Intensive weeks: 10. - 21.8.2009
4th period: 24.8. - 16.10.2009
Intensive week: 19. - 23.10.2009
5th period: 26.10. - 18.12.2009
Spring 2010
Spring term 2010 begins 4.1.2010 and ends 18.6.2010.
Spring 2010 lessons will be during 18.1.2010 - 21.5.2010.
Intensive weeks: 4. - 15.1.2010
1st period: 18.1. - 19.3.2010 (winter vacation is on week 8)
Intensive week: 22. - 26.3.2010
2nd period: 29.3. - 21.5.2010
Intensive weeks: 24.5. - 18.6.2010
Autumn 2010
Autumn term 2010 begins 16.8.2010 and ends 17.12.2010.
Autumn 2010 lessons will be during 23.8.2010 - 17.12.2010.
Intensive weeks: 16. - 20.8.2010
4th period: 23.8. - 15.10.2010
Intensive week: 18. - 22.10.2010
5th period: 25.10. - 17.12.2010
SUPA!
Tää lähtis kattelee läppäreitä ja varais lennot MAAILMAN YMPÄRI. Ei Finnairilla. Kumpi ois parempi, Nakki vai Lurppa?
perjantai 13. marraskuuta 2009
Mua kyrpii taas ton vaihteen kanssa yks juttu. Se on se, että kun ihminen ei vastaa. Jos se on merkattu 80 % työssä käyväksi, on mahdollisuus siihen, että se on edes paikalla se samainen 80 %. Tää on kvanttimatematiikkaa, älkää yrittäkö laskea. Jos se on esimiesasemassa, mahdollisuus siihen, että se vastaa, on vielä hieman pienempi, koska niitä ei ole velvoitettu vastaamaan omiin puhelimiinsa. Laissa siis. Koska ne on yli-ihmisiä. Ja saavat niin isoa palkkaa. Jos se on vero-osaston esimies, ni mahdollisuus on käytännössä katsoen nolla, koska no, verolla nyt vaan ei vastata, OKEI!? Jos se on virkistyspäivässä pelaamassa golfia, ni mahdollisuus on tasan taatusti nolla. Mitään tästä emme kuitenkaan saa kertoa asiakkaalle. Joten he kysyvät: Onko hän edes paikalla? En tiedä. Milloin olisi parhaiten tavoitettavissa? En tiedä. Hoitaako kukaan muu tätä samaista projektia? En tiedä. Miksei hän vastaa soittopyyntöön? En tiedä. Lähettikö hän jo minulle ne paperit? En tiedä. Onko teillä -45 Ladojen huoltoa siellä? En tiedä. Eiku siis ei.
Toinen yhtä hyvä vaihtoehto on se, että kun asiakkaalle ilmoittaa, ettei hänen tavoittelemansa henkilö pääse vastaamaan puhelimeen, he sanovat: "Joo." Joo mitä? Saako tässä tilanteessa lyödä luurin naamaan?
Toinen yhtä hyvä vaihtoehto on se, että kun asiakkaalle ilmoittaa, ettei hänen tavoittelemansa henkilö pääse vastaamaan puhelimeen, he sanovat: "Joo." Joo mitä? Saako tässä tilanteessa lyödä luurin naamaan?
Seuraavaksi voisimme keskustella hieman päivän uutisaiheista. Mulla on tässä Kauppalehti, ja avaan teille hieman sen lööppejä ja tärkeimpiä uutisia. Pahoittelen.
Komissaareiksi tarjolla vain vähän naisia (s. 6)
Aina on tarjolla vain vähän naisia. Varsinkin rumille miehille. Ja mikä ihme on komissaari? Poliisi vai? Mitä ne Kauppalehdessä tekee? Nyt täytyy kyllä ottaa selvää, tää lööppi ei aukea mulle ollenkaan. Aha, EU-komissio. No siinä tapauksessa. En muuta kantaani.
Fiat kulkee vastavirtaan (s.20-21)
No hyvät sille. Sen verran, mitä Fiatista oon kuullu ni mun mielestä tää on riemu-uutinen. Kulkeepahan johonkin.
UPM:n Pesonen ärähti Pekkariselle (s. 7)
Ai Maurille? Niin ärähdin minäkin, ei voi syyttää. Ihme äijä.
"Sijoittaisin koko 200 000 euron potin Brasiliaan ja Venäjälle." (Oma Raha s.18-19)
No jos se kerran on sun omaa rahaa niin anna mennä vaan! Jos se olis mun rahaa ni laittaisin sen mun uudelle Tapiolan säästötilille ja pääsisin sillä neljännelle etutasolle. Ottaisin silti huomioon Nas Daqin ja optiot. Pitäisin huolen, että taseen rahavarat riittävät tulevaisuuden investointeja varten. Suojaisin pääoman ainakin 70 % suojaustasolla ja valuuttaheilahteluita vastaan taistelisin öljyn hintaan sidottujen johdannaisten avulla. Sit jakaisin itselleni osinkoja. Mut tää on vaan mun mielipide.
Energiapuu kannattelee lukuisia koneyrittäjiä (s. 10)
Onko tällä puulla nimi? Ja onko siellä pelkästään ne yrittäjät, vai ne koneet myös? Onk puilla työsuhdeoikeuksia? Koska jos on, ni kyllä tästä vois tehdä jonku valituksen.
Hyvästit ketjumyymälöille (s. 6-7)
No heipparallaa vaan!
Tuomarin roolissa Tuula Arkio. Finlandia-diktaattori (s. 14)
Diktaattorit saa aina parhaat roolit. Ja elää rikkaina ja vanhoiksi. Mut sit ne kuolee syöpään.
Vastaiskuun: TeliaSoneran toimitusjohtaja Lars Nyberg kampeaa Elisaa pois markkinajohtajan paikalta Suomessa (s. 4-5)
Kuulostaa hauskalta. Mennään kaikki auttamaan! Missä tällanen markkinajohtajan paikka sijaitsee? Ei ainakaan Turussa.
Verokannusteet kasvuyrityksille (s. 3)
Onkohan näistä joku lista.. Ei. Sitten en jaksa lukea. Pisteet kuitenkin "Napakka" laatikolle, joka saattaa olla jonkinnäköinen tietokulma. Tai sitten ei.
Komissaareiksi tarjolla vain vähän naisia (s. 6)
Aina on tarjolla vain vähän naisia. Varsinkin rumille miehille. Ja mikä ihme on komissaari? Poliisi vai? Mitä ne Kauppalehdessä tekee? Nyt täytyy kyllä ottaa selvää, tää lööppi ei aukea mulle ollenkaan. Aha, EU-komissio. No siinä tapauksessa. En muuta kantaani.
Fiat kulkee vastavirtaan (s.20-21)
No hyvät sille. Sen verran, mitä Fiatista oon kuullu ni mun mielestä tää on riemu-uutinen. Kulkeepahan johonkin.
UPM:n Pesonen ärähti Pekkariselle (s. 7)
Ai Maurille? Niin ärähdin minäkin, ei voi syyttää. Ihme äijä.
"Sijoittaisin koko 200 000 euron potin Brasiliaan ja Venäjälle." (Oma Raha s.18-19)
No jos se kerran on sun omaa rahaa niin anna mennä vaan! Jos se olis mun rahaa ni laittaisin sen mun uudelle Tapiolan säästötilille ja pääsisin sillä neljännelle etutasolle. Ottaisin silti huomioon Nas Daqin ja optiot. Pitäisin huolen, että taseen rahavarat riittävät tulevaisuuden investointeja varten. Suojaisin pääoman ainakin 70 % suojaustasolla ja valuuttaheilahteluita vastaan taistelisin öljyn hintaan sidottujen johdannaisten avulla. Sit jakaisin itselleni osinkoja. Mut tää on vaan mun mielipide.
Energiapuu kannattelee lukuisia koneyrittäjiä (s. 10)
Onko tällä puulla nimi? Ja onko siellä pelkästään ne yrittäjät, vai ne koneet myös? Onk puilla työsuhdeoikeuksia? Koska jos on, ni kyllä tästä vois tehdä jonku valituksen.
Hyvästit ketjumyymälöille (s. 6-7)
No heipparallaa vaan!
Tuomarin roolissa Tuula Arkio. Finlandia-diktaattori (s. 14)
Diktaattorit saa aina parhaat roolit. Ja elää rikkaina ja vanhoiksi. Mut sit ne kuolee syöpään.
Vastaiskuun: TeliaSoneran toimitusjohtaja Lars Nyberg kampeaa Elisaa pois markkinajohtajan paikalta Suomessa (s. 4-5)
Kuulostaa hauskalta. Mennään kaikki auttamaan! Missä tällanen markkinajohtajan paikka sijaitsee? Ei ainakaan Turussa.
Verokannusteet kasvuyrityksille (s. 3)
Onkohan näistä joku lista.. Ei. Sitten en jaksa lukea. Pisteet kuitenkin "Napakka" laatikolle, joka saattaa olla jonkinnäköinen tietokulma. Tai sitten ei.
Tänään on perjantai 13. päivä. Olen yrittänyt olla ajattelmatta asiaa ja oikeastaan se on ollut helppoa. Koska mua ei kovin paljoa kiinnosta. Vähän kuitenki. Must olis selkeesi huomopi asia, jos olis maanantai 13. päivä. Koska sit olis maailman kirjat sekasin. Ja lisäks koska mä ehdin jo tässä viimisen parin tunnin aikana tottua siihen ajatukseen, et on perjantai. Oon suunnitellu viikonloppua. Siitä ei tullut mitään. Sit suunnittelin sitä seuraavaa viikonloppua ja huomasin, että mä oon sisäisessä kalenterissani sekaisin. No worries, en ole MYÖHÄSSÄ.
Ens viikolla en näe Diiliä. Se masentaa jo valmiiks. Lisäks mua masentaa seuraavat asiat: mun näpit on luihin ja ytimiin myöten jäässä, karkkiautomaatti pitäis täyttää - taas, meillä ei o kotona mitään ruokaa, ruoka täällä on pahaa, mun vapaapäivien ohjelma koostuu siivoamisesta ja virkkaamisesta, mun elämän ohjelmaa ei ole.
Syytän tästä perjantai 13:tta. Ihan on muuten vitun sama onko toi pääte oikein vai ei.
Ens viikolla en näe Diiliä. Se masentaa jo valmiiks. Lisäks mua masentaa seuraavat asiat: mun näpit on luihin ja ytimiin myöten jäässä, karkkiautomaatti pitäis täyttää - taas, meillä ei o kotona mitään ruokaa, ruoka täällä on pahaa, mun vapaapäivien ohjelma koostuu siivoamisesta ja virkkaamisesta, mun elämän ohjelmaa ei ole.
Syytän tästä perjantai 13:tta. Ihan on muuten vitun sama onko toi pääte oikein vai ei.
Oli mulla jotain asiaaki. Mut en jaksa puhua siitä. En jaksa istua tässä, en pitää silmiä auki. En jaksa nauraa, mutten kyllä itkeäkään.
Mun karkkilakko alkoi toissa päivänä. Se kestää jouluun asti. Toistaseksi olen pärjännyt hyvin, olen syönyt vain pussillisen sukulakuja, erinäisiä Geisha-konvehteja ja kolme riviä suklaata. Kinuskivanukkaita ei lasketa.
Mul on uusia lempileikkejä. Lempieläinleikki on kiva. Siinä nimetään lempieläimiä ja se, joka on oikeassa voittaa. Kokeillaan. Mikä on sun lempijyrsijäeläin? Rotta. Väärin. Oikea vastaus on chinchilla. Nää on esimerkkejä. Kärjistettyjä. Harvoin kukaan vastaa oikein. Sit on siitä oleva muunnos, jossa toinen sanoo jonkun eläimen ja se, joka arvaa mihin eläinlajiin se kuuluu, on voittaja: Kameli -> kyttyräeläimet. Helppoa. Vikaankin voi mennä. Esim. näin: sammakko -> sammakkoeläimet. WRONG! Limaeläimet. Tai lipojaeläimet. Kuten Milla.
Yks hyvä on aakkosleikki, jossa jokaiselle aakosen kirjaimelle pitää keksiä aihepiiriin kuuluva sana. Nyt olis aiheena vaikkapa murha.
A: armo-
B: bioroskis (kärpäsille)
C: Christus
D: doom
jne.
Pasin kanssa leikittiin eilen "kuka tietää mikä puuttuu" leikkiä. Vihasin sitä kakarana. Nyt mä oon fiksumpi. Voitin.
Mun karkkilakko alkoi toissa päivänä. Se kestää jouluun asti. Toistaseksi olen pärjännyt hyvin, olen syönyt vain pussillisen sukulakuja, erinäisiä Geisha-konvehteja ja kolme riviä suklaata. Kinuskivanukkaita ei lasketa.
Mul on uusia lempileikkejä. Lempieläinleikki on kiva. Siinä nimetään lempieläimiä ja se, joka on oikeassa voittaa. Kokeillaan. Mikä on sun lempijyrsijäeläin? Rotta. Väärin. Oikea vastaus on chinchilla. Nää on esimerkkejä. Kärjistettyjä. Harvoin kukaan vastaa oikein. Sit on siitä oleva muunnos, jossa toinen sanoo jonkun eläimen ja se, joka arvaa mihin eläinlajiin se kuuluu, on voittaja: Kameli -> kyttyräeläimet. Helppoa. Vikaankin voi mennä. Esim. näin: sammakko -> sammakkoeläimet. WRONG! Limaeläimet. Tai lipojaeläimet. Kuten Milla.
Yks hyvä on aakkosleikki, jossa jokaiselle aakosen kirjaimelle pitää keksiä aihepiiriin kuuluva sana. Nyt olis aiheena vaikkapa murha.
A: armo-
B: bioroskis (kärpäsille)
C: Christus
D: doom
jne.
Pasin kanssa leikittiin eilen "kuka tietää mikä puuttuu" leikkiä. Vihasin sitä kakarana. Nyt mä oon fiksumpi. Voitin.
torstai 12. marraskuuta 2009
Mulla on sisustuskuume, niiku aina. Ei o kameraa täällä työpaikalla jostain syystä, eikä kyl o meidän kylppäriäkään ni piti vähän improvisoida. Paintilla. Ku istuu pytyllä, ni tällasta näkee. Tai siis näkis:
Toi hylly on olemassa, mut se on täynnä epämääräistä sälää ja pyyhemyttyjä. Mä haluaisin siihen tollasen kakkuvadin. Eikä maksa ku 54 euroa. Halbba. NOT. Pyyhkeet saa mun puolesta olla mytyssä, kunhan ne on tollasen välimerellisen korin sisässä. Sit ei tarttis miettiä värikoodaamistakaan. Ja sit vielä scented candles because well you know. Kaikki sälä menis sit tohon kakkuvatiin eikä sitäkään tarttis miettiä kert sit se on casually cool. Tai what ever. Toi ovihan on valkonen. Siitä ei pääse mihinkään. Joten laittaisin siihen jonku kuvan. Suht ison, kuten kuva antaa ymmärtää, mut ei ihan noin abstraktin, kuin kuva antaa ymmärtää. En ole abstraktin taiteen suuri ystävä. Se vois olla joku perus New Yorkin kadut tai Tower Bridge. Tai sit vaik krokotiili. Iha sama. Mustavalkoinen enihuu. Ja pitsiä kehyksiks yymhy aaha. Ovelta sitten aukeaisi tällainen paratiisi:
Näistä löytyy jo noi suihkuverhot jaaaa... Niin. No pesukone ja matto. Hurraah. Tollanen mustanruskea pöntönkansi ois jees ja IKEAsta sais halvalla ton allashyllyn. Alle 20 euroa, miks mä en o ostanu sitä aikasemmin?! Noita leikkokukkia bongasimme kans sieltä, juurikin noin viritettynä ja must se on aika herkkää. Tosin tossa kuvassa näyttää lähinnä trooppiselta sademetsältä mikä sekin on ihan jees. Sit liitutaulu keikkumaan ton lämpöpatterin päälle kert se on siinä ni must sitä voi hyödyntää. Paitsi jos kaikki, mitä se koskettaa syttyy tuleen. Tai ehkä vähän silloinkin. Kivan saippuapumpun ja hammasmukin tarttis kans. Ja sitä samaista pitsiä ton karmeen peilikaapin ympärille. Välimerelliset korit sopii tonne tropiikkiin joten niitä vois tunkea sen kaapin päälle sitten. Edelleenki siitä syystä että sinne jotain mahtuu ni miksei sit laittais. Jotaki yhtä turhaa just ku noi välimerelliset korit. En usko, että kaiken tämän jälkeenkään siitä vielä hyvä tulis. Kert kattokaa noita laattoja.
Toi hylly on olemassa, mut se on täynnä epämääräistä sälää ja pyyhemyttyjä. Mä haluaisin siihen tollasen kakkuvadin. Eikä maksa ku 54 euroa. Halbba. NOT. Pyyhkeet saa mun puolesta olla mytyssä, kunhan ne on tollasen välimerellisen korin sisässä. Sit ei tarttis miettiä värikoodaamistakaan. Ja sit vielä scented candles because well you know. Kaikki sälä menis sit tohon kakkuvatiin eikä sitäkään tarttis miettiä kert sit se on casually cool. Tai what ever. Toi ovihan on valkonen. Siitä ei pääse mihinkään. Joten laittaisin siihen jonku kuvan. Suht ison, kuten kuva antaa ymmärtää, mut ei ihan noin abstraktin, kuin kuva antaa ymmärtää. En ole abstraktin taiteen suuri ystävä. Se vois olla joku perus New Yorkin kadut tai Tower Bridge. Tai sit vaik krokotiili. Iha sama. Mustavalkoinen enihuu. Ja pitsiä kehyksiks yymhy aaha. Ovelta sitten aukeaisi tällainen paratiisi:
Näistä löytyy jo noi suihkuverhot jaaaa... Niin. No pesukone ja matto. Hurraah. Tollanen mustanruskea pöntönkansi ois jees ja IKEAsta sais halvalla ton allashyllyn. Alle 20 euroa, miks mä en o ostanu sitä aikasemmin?! Noita leikkokukkia bongasimme kans sieltä, juurikin noin viritettynä ja must se on aika herkkää. Tosin tossa kuvassa näyttää lähinnä trooppiselta sademetsältä mikä sekin on ihan jees. Sit liitutaulu keikkumaan ton lämpöpatterin päälle kert se on siinä ni must sitä voi hyödyntää. Paitsi jos kaikki, mitä se koskettaa syttyy tuleen. Tai ehkä vähän silloinkin. Kivan saippuapumpun ja hammasmukin tarttis kans. Ja sitä samaista pitsiä ton karmeen peilikaapin ympärille. Välimerelliset korit sopii tonne tropiikkiin joten niitä vois tunkea sen kaapin päälle sitten. Edelleenki siitä syystä että sinne jotain mahtuu ni miksei sit laittais. Jotaki yhtä turhaa just ku noi välimerelliset korit. En usko, että kaiken tämän jälkeenkään siitä vielä hyvä tulis. Kert kattokaa noita laattoja.tiistai 10. marraskuuta 2009
Tässä teille juuri sekunti sitten käymäni puhelinkeskustelu:
"D, hyvää päivää!"
"Hyvää päivää"
....
"Kuinka voin auttaa?"
"Juu tuota. Saisiko Pirkko Kotivuori."
"En ikävä kyllä löydä henkilöä tällä nimellä, onko teillä varmasti oikea numero, D:n vaihteessa on tämä puhelu."
"Juu kyllä juuri tämä."
"Onkohan nimi sitten mahdollisesti väärin..?"
"Ei kun minä tämän henkilön kanssa juuri viime viikolla puhuin ja tein kauppaa ja se on sovittu jo!"
"Oletteko nyt aivan varma, että kysymyksessä on yritys D, jonka vaihteeseen olette soittanut? Numero tähän on 012366700."
"Juu ei, minä soitin 012 356 7282."
"Ikävä kyllä on tullut nyt väärään numeroon, tällainen henkilö ei työskentele meille"
"EI TYÖSKENTELE!?!?! Eihän tämä voi olla kun minä vasta hänelle viime viikolla soitin ja hän sopi minun kanssa tästä huonekalukaupasta!"
"D ei käy huonekalukauppaa, olemme asiantuntijaorganisaatio."
"Kyse on keinutuolista."
"Siltikin. Teille on varmasti nyt käynyt näpyttelyvirhe, ja kääntyi sitten tähän meille."
"Mihin?"
"D:n vaihteeseen."
"Ei kun tämä on Sotkassa."
Selvä.
Ja kaksi minuuttia tämän episodin jälkeen ovipuhelin soi.
"Aulassa"
"Teille on tulossa lähetys"
"Kiitos, avaan teille oven siinä teidän oikealla puolella."
"Selvä, kiitos."
Näen kamerasta, että lähetti ei liiku mihinkään. Olen jo sanomassa, että oven lukitus on nyt auki, voitte tulla sisään, kun hän viimein nykäisee ovenkahvasta. Soitan tavaran vastaanottajalle, joka lupaa lähteä ovelle vastaan. Ovipuhelin soi uudelleen.
"Niin avaako joku oven?"
"Avaan lukituksen tästä ovipuhelimesta, teidän täytyy itse vetää kahvasta."
"Okei."
Mitään ei tapahdu.
"Lukitus on nyt auki, voitte avata oven."
"Tuleeko joku tähän vai?"
Oikeesti.
"D, hyvää päivää!"
"Hyvää päivää"
....
"Kuinka voin auttaa?"
"Juu tuota. Saisiko Pirkko Kotivuori."
"En ikävä kyllä löydä henkilöä tällä nimellä, onko teillä varmasti oikea numero, D:n vaihteessa on tämä puhelu."
"Juu kyllä juuri tämä."
"Onkohan nimi sitten mahdollisesti väärin..?"
"Ei kun minä tämän henkilön kanssa juuri viime viikolla puhuin ja tein kauppaa ja se on sovittu jo!"
"Oletteko nyt aivan varma, että kysymyksessä on yritys D, jonka vaihteeseen olette soittanut? Numero tähän on 012366700."
"Juu ei, minä soitin 012 356 7282."
"Ikävä kyllä on tullut nyt väärään numeroon, tällainen henkilö ei työskentele meille"
"EI TYÖSKENTELE!?!?! Eihän tämä voi olla kun minä vasta hänelle viime viikolla soitin ja hän sopi minun kanssa tästä huonekalukaupasta!"
"D ei käy huonekalukauppaa, olemme asiantuntijaorganisaatio."
"Kyse on keinutuolista."
"Siltikin. Teille on varmasti nyt käynyt näpyttelyvirhe, ja kääntyi sitten tähän meille."
"Mihin?"
"D:n vaihteeseen."
"Ei kun tämä on Sotkassa."
Selvä.
Ja kaksi minuuttia tämän episodin jälkeen ovipuhelin soi.
"Aulassa"
"Teille on tulossa lähetys"
"Kiitos, avaan teille oven siinä teidän oikealla puolella."
"Selvä, kiitos."
Näen kamerasta, että lähetti ei liiku mihinkään. Olen jo sanomassa, että oven lukitus on nyt auki, voitte tulla sisään, kun hän viimein nykäisee ovenkahvasta. Soitan tavaran vastaanottajalle, joka lupaa lähteä ovelle vastaan. Ovipuhelin soi uudelleen.
"Niin avaako joku oven?"
"Avaan lukituksen tästä ovipuhelimesta, teidän täytyy itse vetää kahvasta."
"Okei."
Mitään ei tapahdu.
"Lukitus on nyt auki, voitte avata oven."
"Tuleeko joku tähän vai?"
Oikeesti.
Tänään mä kerron teille kaikista vihoviimisistä paikoista. Kaikki tietää Töölön, joten sitä nyt ei tarvitse erikseen käsitellä. Mut sit on selkeesti yllättävämpiä tapauksia.
Ruoholahti on yks vihoviiminen paikka. Se on vihoviiminen metropysäkki, ja jos metro on poikki esmes pikkupikku vesikatastrofin takia vaikkapa Rautatientorilla, ni sinne ei pääse. On yksi asia matkustaa täpötäydessä bussissa lämpöpatterien huutaessa täysillä, kun kiinni voi pitää vain kaksi metriä pään yläpuolella roikkuvista lerpuista, jotka LIIKKUU. Bussi kaartaa oikealle, lerput luisuu eteenpäin, sinä niiden mukana, ja löydät itsesi eteensä oksentaneen pikkulapsen sylistä. Kaasupoljin on pohjassa, valoihin pysähdytään nippanappa ajoissa ja itse kunkin vatsaa alkaa vääntää. Puhumattakaan yhä uudelleen matkatavarahyllyyn kolisevan otsan kasvavista mustelmista. Ja sitä lerppua puristavasta kädestä, joka on alkanut jo verenpuutteesta surkastua. Mutta keskustan ruuhkissa ei silti pääse töihin ajoissa. Siksi mä menen ratikalla. Se on toinen asia. Sitä varten saa lähteä kymmentä minuuttia normaalia aikaisemmin duuniin, koska ne nyt kulkee miten kulkee. Reunoja myöten ihmisiä pursuavalla ratikkapysäkillä olisi ihan mukava odotella se 12 minuuttia, jos siinä vaan olisi reunat. Mutta kun ei ole, saat aamutuimaan harjoittaa nuorallatanssijan taitojasi keikkuen kiveyksellä ja toivoen että tasapaino kestää niin kauan, että ratikka on edes jo kohdalla, eikä vasta tulossa. Näinä päivinä sataa aina räntää. Kutonen tulee kohdalle, ja jatkaa matkaa - puolityhjänä. Seuraavana vuorossa on seiska, siihen nyt ei halua kukaan. Kaksi kasia seuraa toisiaan, mutta väärään suuntaan. Valmistaudun soittamaan pomolle, että saatanpa olla hippasen myöhässä tänään. Kun se oikeaan suuntaan kulkeva kasi viimeinkin tulee, se on - totta kai - ahdettu täyteen ihmisiä. Jo ennen Kurvia! Entäs sitten, kun koko Kurvi tunkee vielä sisään. Niin. Tuli vähän lämmin. Olisin ottanut pipon pois päästä, jos käsiä olisi pystynyt liikuttamaan sen verran. Ihme kyllä, ei edes vituttanut. Kuski toivotti tsemppiä kaikille takapään matkustajille ja mä otin sen kiitollisena vastaan siinä vaiheessa, kun röökinsavuinen prätkämummo kiilaa itsensä mun olkapäätä vasten ja tukeutuu siihen. Ihan jees, jos mulla vaan olis ollut joku, tai jokin mihin tukeutua.
Kello oli kymmentä yli yhdeksän, kun saavuimme Itämerenkadun metropysäkille. Mä olin jo voitonriemuinen, koska mulla oli vielä viis minuuttia aikaa keretä duuniin, enää yksi pysäkinväli jäljellä, ja päätepysäkki ihan duunipaikan oven vieressä. Onnekkaat ne, jotka jäivät sillä pysäkillä pois. Nimittäin kaksi metriä sen jälkeen me ajettiin kolari. Tai siis sen punaisen volkkarin kuski ajoi. Me vaan jarrutettiin. Onneks se mummoparka oli jo poistunut. Kyllä voi tukusamman näkönenki pelti mennä aika pieneen tilaan mä sanon. Saavuin töihin vartin myöhässä.
Kurvi on kans yks vihoviiminen paikka. Nimittäin kaiken tän jälkeen käy ilmi, että meitä oli suht kintereillä seurannut ylimääräinen vuoro 8X, jota nyt ei vaan näkyny sen Kurvin takaa. Myöhässä silläkin olis tullu, mutta siellä olis mahtunu istumaan. Ja nostamaan vaikka jalatkin penkille.
Ruoholahti on yks vihoviiminen paikka. Se on vihoviiminen metropysäkki, ja jos metro on poikki esmes pikkupikku vesikatastrofin takia vaikkapa Rautatientorilla, ni sinne ei pääse. On yksi asia matkustaa täpötäydessä bussissa lämpöpatterien huutaessa täysillä, kun kiinni voi pitää vain kaksi metriä pään yläpuolella roikkuvista lerpuista, jotka LIIKKUU. Bussi kaartaa oikealle, lerput luisuu eteenpäin, sinä niiden mukana, ja löydät itsesi eteensä oksentaneen pikkulapsen sylistä. Kaasupoljin on pohjassa, valoihin pysähdytään nippanappa ajoissa ja itse kunkin vatsaa alkaa vääntää. Puhumattakaan yhä uudelleen matkatavarahyllyyn kolisevan otsan kasvavista mustelmista. Ja sitä lerppua puristavasta kädestä, joka on alkanut jo verenpuutteesta surkastua. Mutta keskustan ruuhkissa ei silti pääse töihin ajoissa. Siksi mä menen ratikalla. Se on toinen asia. Sitä varten saa lähteä kymmentä minuuttia normaalia aikaisemmin duuniin, koska ne nyt kulkee miten kulkee. Reunoja myöten ihmisiä pursuavalla ratikkapysäkillä olisi ihan mukava odotella se 12 minuuttia, jos siinä vaan olisi reunat. Mutta kun ei ole, saat aamutuimaan harjoittaa nuorallatanssijan taitojasi keikkuen kiveyksellä ja toivoen että tasapaino kestää niin kauan, että ratikka on edes jo kohdalla, eikä vasta tulossa. Näinä päivinä sataa aina räntää. Kutonen tulee kohdalle, ja jatkaa matkaa - puolityhjänä. Seuraavana vuorossa on seiska, siihen nyt ei halua kukaan. Kaksi kasia seuraa toisiaan, mutta väärään suuntaan. Valmistaudun soittamaan pomolle, että saatanpa olla hippasen myöhässä tänään. Kun se oikeaan suuntaan kulkeva kasi viimeinkin tulee, se on - totta kai - ahdettu täyteen ihmisiä. Jo ennen Kurvia! Entäs sitten, kun koko Kurvi tunkee vielä sisään. Niin. Tuli vähän lämmin. Olisin ottanut pipon pois päästä, jos käsiä olisi pystynyt liikuttamaan sen verran. Ihme kyllä, ei edes vituttanut. Kuski toivotti tsemppiä kaikille takapään matkustajille ja mä otin sen kiitollisena vastaan siinä vaiheessa, kun röökinsavuinen prätkämummo kiilaa itsensä mun olkapäätä vasten ja tukeutuu siihen. Ihan jees, jos mulla vaan olis ollut joku, tai jokin mihin tukeutua.
Kello oli kymmentä yli yhdeksän, kun saavuimme Itämerenkadun metropysäkille. Mä olin jo voitonriemuinen, koska mulla oli vielä viis minuuttia aikaa keretä duuniin, enää yksi pysäkinväli jäljellä, ja päätepysäkki ihan duunipaikan oven vieressä. Onnekkaat ne, jotka jäivät sillä pysäkillä pois. Nimittäin kaksi metriä sen jälkeen me ajettiin kolari. Tai siis sen punaisen volkkarin kuski ajoi. Me vaan jarrutettiin. Onneks se mummoparka oli jo poistunut. Kyllä voi tukusamman näkönenki pelti mennä aika pieneen tilaan mä sanon. Saavuin töihin vartin myöhässä.
Kurvi on kans yks vihoviiminen paikka. Nimittäin kaiken tän jälkeen käy ilmi, että meitä oli suht kintereillä seurannut ylimääräinen vuoro 8X, jota nyt ei vaan näkyny sen Kurvin takaa. Myöhässä silläkin olis tullu, mutta siellä olis mahtunu istumaan. Ja nostamaan vaikka jalatkin penkille.
maanantai 9. marraskuuta 2009
Mul on hirveesti unelmia. Ne on karmeen isoja. Ja pelottavia. Joten ei mennä siihen. Mennään siihen, että jos mä pääsen kouluun, ni mitä mä sit saan.
- läppärin. valkosen, tai mustan. Littanan, luttanan, tuusannuuskan.
Mä asentaisin siihen Photoshopin ja Bamboo-piirustusohjelman ja piirtäisin sillä joka päivä. Pwomise.
- leimasinkyniä. violetti, keltainen, pinkki, aurinko, sydän, hehkulamppu, peehoin.
Mä leimaisisin kaikki mun monisteet ja vihkot. Ja mun parhaan ystävän käteen sydämen.
- koiranpennun. Lutuskan, mutuskan, töpöskän, löpöskän.
Sen nimeks tulis Nakki. Tai Lurppa.
- matkan maailman ympäri.
Tai ainaki Amsterdamiin ja sieltä Pariisin kautta Lontooseen.
Tänään onki sit vissii listapäivä. Tiedostan kyllä, että tämä tuo huonoa karmaa. Uskon myös, että sen tiedostaminen kumoaa sen huonon karman. Ja toivon, ettei sen mainitseminen kumoa sitä kumoamista. Nii mites se Lapinlahti, olikos se auki vai ei..?
Eilen mä- söin paahtopaistia aamupalaksi
- maistoin uutta karpalo-kinuskiteetä
- keitin kaks kertaa kahvit ihan vaan itselleni
- silitin lakanat äidin ohjeen mukaan
- olin jo lähdössä kaupoille, kun muistin, että on isänpäivä
- lähetin isille ja papalle iloiset tekstiviestit
- virkkasin reunapitsiä ja yhden kukkasen
- en saanut unta
Tänään
- tulin spåralla töihin
- söin kurkkua
- mietin sydänvikaisia mummoja
- kikkailin Wordin kanssa
- ärsyynnyin
- lähetin sähköpostia Englantiin
- menen Tapiolan tapaamiseen ja toivon, että siellä saa sämpylöitä
- valvon myöhään
Huomenna
- katson, mitä päivä tuo tullessaan
Toivottavasti kaikkea kivaa ja jännittävää!
PS. Mä en o sit yhtää näin kaunopuheisella tuulella oikeesti. Lähinnä vaa vituttaa kaikki! Esimerkiks se, että aina ku mä painan enteriä ni tää hyppää KAKS riviä alemmas! Kattokaa vaikka:
Noin. Mitä helvettiä!?
perjantai 6. marraskuuta 2009
Hupelin - oikeesti.
Now, NORMAALISTI mun puhelimen näyttö näyttää sort of tältä:
Eiks o kaaaunis? Must on.
Yks kerta sille kävi näin:
Sit joskus se näyttää tältä:
Lähestyvän joulun kunniaks se on myös ollut tällanen:
Viimisin villitys on tää Marimekko:
Mut useimmiten se on vaa tällanen:
Nii et vaikka kuin luulette et teil on asiat huonosti ni kyl jollain on aina huonommin!
Must ois just nyt kiva vetää nakkikeittoa Iittalan Taika-mukista. Sellasesta korkeesta, et sinne mahtuis jotain. Nakkikeittoa sen takia, et siin on paljon sattumia. Sattumat on jänniä, ku niitä ei oikein osaa odottaa. Paitsi nakkikeitossa osaa, mut silti ne on sattumia. Ja sen vuoksi entistä jännempiä. Mun lempisattumiin kuuluis NAKIT. Muita mahdollisia ovat potut, porkkanat, mustapippurit, nauriit, lantut, sipulit, purjot ja sellerit. Selleristä en erityisemmin tykkää ja pippurit on ilkeitä jos niitä sattuu purasemaan, mut muuten noi on ihan jees. Tosin nauriit, lantut ja porkkanat nielen yleensä purasematta ku ne on nii pieniä paloja ja tuntuu löllököiltä hampaissa. Kukaan ei kaipaa sellasta.
Täs ois viel tällanen dialogi, minkä mä sit voisin käydä jonkun kanssa aiheesta, jos mul ois se muki ja siellä keittoa:
"Ihana muki!"
"Kiitos."
"Noi on tosi kalliita."
"Joo, mut mä oon rikas."
"Okei."
"Tarvitsä jotain?"
"Ee-een. Tääl vaa tuoksu tosi hyvälle, mitä teetä sul on?"
"Nakki."
Saa sitä toki käyttää muissaki tilanteissa mut se vois vaikuttaa vähä oudolta.
Täs ois viel tällanen dialogi, minkä mä sit voisin käydä jonkun kanssa aiheesta, jos mul ois se muki ja siellä keittoa:
"Ihana muki!"
"Kiitos."
"Noi on tosi kalliita."
"Joo, mut mä oon rikas."
"Okei."
"Tarvitsä jotain?"
"Ee-een. Tääl vaa tuoksu tosi hyvälle, mitä teetä sul on?"
"Nakki."
Saa sitä toki käyttää muissaki tilanteissa mut se vois vaikuttaa vähä oudolta.
Luomisen tuska
Mua jurppii. Jurppii se, ettei ole mitään sanottavaa, mut hirveesti tuntuis siltä, et jotain pitäis sanoa. Jurppii se, etten mä ole missään ja olen kuitenkin tässä. Jurppii se, että kaikki on ihan auki, eikä voi tehdä suunnitelmia. Jurppii tehdä niitä suunnitelmia, mitä voi tehdä. Se jurppii kaikkein eniten, että mä haluaisin tällä hetkellä olla niin monta asiaa, haluaisin tehdä niin paljon, haluaisin ideoida, järjestää, valmistella, hillua, näpertää, kähertää - mutten voi. Kun ei voi niin ei voi. Siihenhän se kaikki aina kiteytyy.
On myös hyviä asioita. Esimerkiksi se, ettei talvi tullut eilen jäädäkseen. Mä käyttäisin mun syystakkia vielä toiset kaks kuukautta. Ja se, ettei eilen kotiin kävellessä kastunu sukat. Sekin on kivaa, että meillä on jääkaappi täynnä vanukkaita ja jogurtteja, vaikka mä oon syöny niitä koko viikon. Lisäks mun virkkaustyö näyttää päivä päivältä enemmän siltä, miltä pitäisikin. Uskokaa lapset huviksenne, että on ihanaa, kun tulee joulu! Mikä MUA vaivaa? No kaikki noi ylempänä mainitut asiat ainakin. Taidan tehdä isille isänpäiväkortin ja lähettää sen myöhässä.
Yours truly,
E
On myös hyviä asioita. Esimerkiksi se, ettei talvi tullut eilen jäädäkseen. Mä käyttäisin mun syystakkia vielä toiset kaks kuukautta. Ja se, ettei eilen kotiin kävellessä kastunu sukat. Sekin on kivaa, että meillä on jääkaappi täynnä vanukkaita ja jogurtteja, vaikka mä oon syöny niitä koko viikon. Lisäks mun virkkaustyö näyttää päivä päivältä enemmän siltä, miltä pitäisikin. Uskokaa lapset huviksenne, että on ihanaa, kun tulee joulu! Mikä MUA vaivaa? No kaikki noi ylempänä mainitut asiat ainakin. Taidan tehdä isille isänpäiväkortin ja lähettää sen myöhässä.
Yours truly,
E
torstai 5. marraskuuta 2009
Kannanotto sikainfluenssaepidemiaan - kind of.
Voi houna!
Niin paljon on taas tapahtunut, etten tiedä mistä aloittaa. Aloitetaan nyt kuitenkin tärkeimmästä: bongasin eilen ensimmäisen hengityssuojaimen lentoaseman ulkopuolella. Sen kantaja oli alle keski-ikäinen aasialainen nainen. Tuskin turisti, sen verran vakaa oli askel alas metrotunnelin portaita. Ja omisti toppatakinkin! Mä veikkaan, että aasialaisuus selittäisi tän selkeän poikkeaman massassa. Niillä nyt vaan on vinot silmät! Ei vaan sehän on muotia siellä. Vinosilmäisyys. Ja hengityssuojaimet. Enkä yhtään ihmettele vaik täällä luultais et se on joku kansallisvaate. Ni voiko toista syyttää siitä et haluaa kunnioittaa isänmaataan HÄH?! Vai onk niillä isänmaa? Vai joku äiti, niinku Venäjällä? Sekin on idässä. Ja sit jos uutisista vaan näkee et jaaha, tuolla lailla ne siellä kotopuolessa, eikä tajua selostuksista mitään (kuka nyt yleensäkään tajuaa uutisista yhtään mitään), ni helposti menee lankaan. Ja leimautuu ihan friikiks.
Eilen satoi myös lunta. Sehän voi toisista vaikuttaa ihan pernarutolta. Kyllä minäki sillon laittasin jonku suojan! Tekisin fooliosta ja teippaisin jesarilla päähän. Sitä en kerro, et mitä muuta tekisin.
Tai ehkä sil oli afta, ne on ikäviä. Voivat viedä itseluottamuksen ihan täysin ja sit haluaa vaan piiloutua. Eikä ollu just puhdasta lakanaa käden ulottuvilla.
Mä myös henkilökohtaisesti joskus tunnen hirveetä tarvetta mumista vihaisesti liikkuessani yksin kaupungilla. Vituttaa vähä yks sun toinenki juttu ni mihin sitä sit purat. Mut onhan se poliittisesti vähä epäkorrektia sillai jupista yksikseen ja vielä negatiiviseen sävyyn. Ni tollasella hengityssuojaimella voi hyvin piilottaa tän strategisen alueen ja sit pistää vaa mumisten. Kukaan ei arvaakaan ketä jurppii ja mikä, ja sitten kun arvaavat niin sinä olet jo kaukana edessäpäin. Kuten minäkin. Ja tollasessa tilanteessa jos oot salainen agentti ni sinnehän saa piilotettua vaik mitä salamikrofooneja ja kameroita ja vaik ASEEN!
Mut todennäkösesti sil oli vaa huulipuna menny vähä yli rajojen eikä se tienny, et sokkarilla on peili.
Yst. Terv.
Toveri E
PS. kenen mielestä toi lyhenne kokonaa peruuttaa ton tervehdyksen merkityksen? Kuka kirjottaa tollee tylysti vaivautumatta viemään edes sanoja loppuun, jos todella tarkoittaa lähettää ystävällisiä terveisiä? EI KUKAAN. Tästä voitte päätellä millaisia terveisiä mä oon tossa lähettämässä.
Niin paljon on taas tapahtunut, etten tiedä mistä aloittaa. Aloitetaan nyt kuitenkin tärkeimmästä: bongasin eilen ensimmäisen hengityssuojaimen lentoaseman ulkopuolella. Sen kantaja oli alle keski-ikäinen aasialainen nainen. Tuskin turisti, sen verran vakaa oli askel alas metrotunnelin portaita. Ja omisti toppatakinkin! Mä veikkaan, että aasialaisuus selittäisi tän selkeän poikkeaman massassa. Niillä nyt vaan on vinot silmät! Ei vaan sehän on muotia siellä. Vinosilmäisyys. Ja hengityssuojaimet. Enkä yhtään ihmettele vaik täällä luultais et se on joku kansallisvaate. Ni voiko toista syyttää siitä et haluaa kunnioittaa isänmaataan HÄH?! Vai onk niillä isänmaa? Vai joku äiti, niinku Venäjällä? Sekin on idässä. Ja sit jos uutisista vaan näkee et jaaha, tuolla lailla ne siellä kotopuolessa, eikä tajua selostuksista mitään (kuka nyt yleensäkään tajuaa uutisista yhtään mitään), ni helposti menee lankaan. Ja leimautuu ihan friikiks.
Eilen satoi myös lunta. Sehän voi toisista vaikuttaa ihan pernarutolta. Kyllä minäki sillon laittasin jonku suojan! Tekisin fooliosta ja teippaisin jesarilla päähän. Sitä en kerro, et mitä muuta tekisin.
Tai ehkä sil oli afta, ne on ikäviä. Voivat viedä itseluottamuksen ihan täysin ja sit haluaa vaan piiloutua. Eikä ollu just puhdasta lakanaa käden ulottuvilla.
Mä myös henkilökohtaisesti joskus tunnen hirveetä tarvetta mumista vihaisesti liikkuessani yksin kaupungilla. Vituttaa vähä yks sun toinenki juttu ni mihin sitä sit purat. Mut onhan se poliittisesti vähä epäkorrektia sillai jupista yksikseen ja vielä negatiiviseen sävyyn. Ni tollasella hengityssuojaimella voi hyvin piilottaa tän strategisen alueen ja sit pistää vaa mumisten. Kukaan ei arvaakaan ketä jurppii ja mikä, ja sitten kun arvaavat niin sinä olet jo kaukana edessäpäin. Kuten minäkin. Ja tollasessa tilanteessa jos oot salainen agentti ni sinnehän saa piilotettua vaik mitä salamikrofooneja ja kameroita ja vaik ASEEN!
Mut todennäkösesti sil oli vaa huulipuna menny vähä yli rajojen eikä se tienny, et sokkarilla on peili.
Yst. Terv.
Toveri E
PS. kenen mielestä toi lyhenne kokonaa peruuttaa ton tervehdyksen merkityksen? Kuka kirjottaa tollee tylysti vaivautumatta viemään edes sanoja loppuun, jos todella tarkoittaa lähettää ystävällisiä terveisiä? EI KUKAAN. Tästä voitte päätellä millaisia terveisiä mä oon tossa lähettämässä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
